Teksti Marja Ollakka, kuvat Sanna Liimatainen
Kun maapallon väkiluku kipuaa kohti 10 miljardia, ruoka uhkaa vähitellen loppua. Uudenlaisiin ruokateknologian yrityksiin sijoittava Lauri Reuter uskoo, että lautasille loihditaan syötävää mikrobien ja biotekniikan voimalla.
”Biotekniikalla ja kemialla on valtavan iso rooli tulevaisuuden ruokajärjestelmän kehittämisessä. Tähän mennessä ihmiskunta on hankkinut proteiininsa pilkkomalla eläimen palasiksi ja tekemällä siitä ruokaa. Nyt meidän pitää lähestyä ruuantuotantoa toisesta kulmasta: ottaa atomeja ja rakentaa ruokaa yhdistelemällä niitä oikein.
Olemme siirtymässä pilkkomisen sijaan rakentamiseen, ja siihen tarvitsemme paljon huippuosaajia.
Elämme muutoksen aikaa, ja meillä on paljon toivoa. Ellen uskoisi siihen, en tekisi työtäni eli sijoittaisi uudenlaisiin ruokateknologian yrityksiin.
Yrityksemme Nordic Foodtech VC tekee sijoituksia ruokajärjestelmää uudistaviin, varhaisessa vaiheessa oleviin teknologiayrityksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Rahoitamme yrityksiä, jotka rakentavat kestävämpää ruokajärjestelmää pienentämällä ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja parantamalla ihmisten terveyttä.
Muutoksen nopeutta on vaikea ennakoida. Muutos tulee aina yllättävän nopeasti ja toisaalta liian hitaasti – ja luultavasti se yllättää meidät kaikki.
”Uskon, että 50 vuoden päästä syömme aika samanlaista ruokaa kuin nytkin, mutta osaamme tuottaa sen nykyistä paremmin ja kestävämmin.”
On tehtävä parempia tuotteita
Paras tapa saada muutos aikaan on tehdä tuotteita, jotka ovat parempia kuin nykyiset. Silloin ei ole enää tekosyytä käyttää vanhaa. Ei sähköautoiluunkaan siirrytty siksi, että valtio tukee auton hankinnassa, vaan koska sähköautoista tuli parempia kuin polttomoottoriautot.
Sama pätee ruoantuotannossa. Vaihdamme nykyiset juustot vegaanisiin sitten, kun uusi juusto on nykyistä parempi.
Kasviperäisten juustojen tuottaminen on hankalaa, koska prosessista puuttuvat kaseiinit ja oikeanlaiset rasvat. Kyllä sekin vielä onnistuu. Tähän tarvitsemme hiton hyviä kemistejä.
Uskon, että 50 vuoden päästä syömme aika samanlaista ruokaa kuin nytkin, mutta osaamme tuottaa sen nykyistä paremmin ja kestävämmin. Jogurtti ja juustosiivu voivat näyttää tutulta, mutta ne on tehty jollakin toisella tavalla kuin nyt, koska meillä on parempaa biotekniikka apunamme.
Tehomaatalous on tehoton
Ruokajärjestelmämme perustuu nyt liian suurelta osin siihen, että kasvatamme kasveja, joita syötämme eläimille, jotka käytämme sitten omaksi ravinnoksemme.
Ne syövät suurimman osan kasvatetusta viljasta. Maatalouteen käytettävästä pinta-alasta 80 prosenttia käytetään eläinten rehun kasvattamiseen. Tämä on todella tehoton tapa tuottaa ruokaa.
Eläimet ovat olleet hyviä ruoanlähteitä 10 000 vuotta. Koska meillä nyt on parempaa teknologiaa käytössämme, meidän kannattaa siirtyä siihen.
Emmehän enää käytä puukärryjäkään, vaikka ne olivat toimiva ratkaisu tuhansien vuosien ajan.
Suurin muutos liittyy mikrobien ja biotekniikan uudenlaiseen käyttöön. Olemme jo tuhansia vuosia hyödyntäneet mikrobeja prosessointiapuna esimerkiksi leivän, viinin, oluen, hapankaalin tai juuston valmistuksessa. Mutta emme ole varsinaisesti syöneet mikrobeja.
Meillä ei ole ollut osaamista valmistaa mikrobeilla suuria määriä tuotetta, mutta nyt on. Esimerkiksi sieniproteiini Quorn on tuotettu säiliössä kasvatetuista mikrobeista.
”Olemme eläneet 20 vuotta maailmassa, jossa voi syödä mitä vain ja milloin vain.”
Yliravitsemuksen ja aliravitsemuksen maailma
Itselleni tärkeä huomio on ollut, että ruokateknologia ei ole tiukasti oma teknologianalansa. Ruokateknologiaa on kaikki teknologia, jota sovelletaan ruokajärjestelmän ongelmien ratkaisemiseen.
Monet nykyisistä suomalaisista ruokateknologiayrityksistä ovat toimineet aiemmin toisella alalla.
Suomalaisen EniferBion PEKILO-proteiini on syntynyt jätteenpuhdistusteknologian kehittämisen kautta. Solar Foodsin taustalla olleet tutkijat suunnittelivat alun perin jopa polttoaineiden tuottamista.
Molempia teknologioita kehitettiin jo 50–60 vuotta sitten, mutta vasta nyt on löydetty niille paras käyttötapa. Siksi perustutkimus on tärkeää: se luo edellytykset sille, että meillä on työkaluja tulevaisuuden ongelmiin.
Olemme eläneet 20 vuotta maailmassa, jossa voi syödä mitä vain ja milloin vain. Siksi maapallolla on nyt enemmän yliravittuja kuin aliravittuja ihmisiä.
Seuraavaksi tarvitaan muutos siihen, miten teemme syömiseen liittyviä päätöksiä. Ratkaisussa terveysteknologia, terveystiede ja lääketiede kohtaavat elintarvikemarkkinan ja ravitsemustieteen.”
Pohjoismaiden food tech
-yritykset kasvavat
- Suomalainen EniferBio tuottaa biojalostamoiden sivuvirroista PEKILO®-sieniproteiinijauhetta, joka on maailman ensimmäinen sieni- eli mykoproteiinivalmiste. Jauhetta voi hyödyntää ihmisravinnon ja eläinrehun ainesosana monenlaisissa tuotteissa. EniferBiolla on monia sijoittajia, mm. Valio.
- Suomalainen Solar Foods valmistaa Solein-proteiinia fermentaation, ilman ja sähkön avulla. Tuote on saanut uuselintarvikeluvan Singaporessa. Yritys pyrkii tekemään ruokaa ilman maataloutta ja fossiilisia polttoaineita.
- Ruotsalainen Melt & Marble tekee eläinrasvaa muistuttavaa rasvaa, jota voi käyttää kasvipohjaisissa tuotteissa. Siitä on hyötyä erityisesti kasvispohjaisen juuston kehittämisessä.
- Suomalainen Nordic Umami Company valmistaa ruoan viidettä perusmakua eli umamia kasvien fermentoinnin avulla. Raaka-ainelähteinä ovat teollisuuden sivuvirrat, kuten sipulin ja herneiden jäämät sekä panimoteollisuuden mäski.
